Lause voi olla yksinkertainen tai kompleksinen eli yhdyslause. Yhdyslauseita on kahdenlaisia. Ensinnäkin lause voi olla kahden tai useamman rinnasteisen lauseen taikka päälauseen ja sitä määrittävien adverbiaalisten sivulauseiden muodostama (» § 883). Toiseksi yhdyslause muodostuu siten, että lause on toisessa lauseessa verbin täydennyksenä: subjektina, objektina tai adverbiaalitäydennyksenä taikka NP:n osana, substantiivin tai adjektiivin määritteenä (» § 885).
Rinnastamista osoitetaan konjunktiolla. Rinnastus voi olla myös konjunktiotonta eli asyndeettistä, mitä kirjoitetussa tekstissä osoitetaan pelkällä pilkulla (» § 873, 1082, 1084).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet