Lause voi olla yksinkertainen tai kompleksinen eli yhdyslause. Yhdyslauseita on kahdenlaisia. Ensinnäkin lause voi olla kahden tai useamman rinnasteisen lauseen taikka päälauseen ja sitä määrittävien adverbiaalisten sivulauseiden muodostama (» § 883). Toiseksi yhdyslause muodostuu siten, että lause on toisessa lauseessa verbin täydennyksenä: subjektina, objektina tai adverbiaalitäydennyksenä taikka NP:n osana, substantiivin tai adjektiivin määritteenä (» § 885).
Rinnastamista osoitetaan konjunktiolla. Rinnastus voi olla myös konjunktiotonta eli asyndeettistä, mitä kirjoitetussa tekstissä osoitetaan pelkällä pilkulla (» § 873, 1082, 1084).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät
§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen
§ 556 Jaollisuuden ja jaottomuuden tulkintaa: Elämä on ihanaa ~ lyhyt
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
§ 573 Genetiivimääritteen tulkinnoista
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
§ 588 Paikkaa ilmaisevia adverbiaalitäydennyksiä: käynti kotona
§ 589 Abstraktien substantiivien täydennyksiä: usko tulevaan
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet