Lause voi olla yksinkertainen tai kompleksinen eli yhdyslause. Yhdyslauseita on kahdenlaisia. Ensinnäkin lause voi olla kahden tai useamman rinnasteisen lauseen taikka päälauseen ja sitä määrittävien adverbiaalisten sivulauseiden muodostama (» § 883). Toiseksi yhdyslause muodostuu siten, että lause on toisessa lauseessa verbin täydennyksenä: subjektina, objektina tai adverbiaalitäydennyksenä taikka NP:n osana, substantiivin tai adjektiivin määritteenä (» § 885).
Rinnastamista osoitetaan konjunktiolla. Rinnastus voi olla myös konjunktiotonta eli asyndeettistä, mitä kirjoitetussa tekstissä osoitetaan pelkällä pilkulla (» § 873, 1082, 1084).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Nimityksistä attribuutti ja adverbiaali
Predikaatin käsite eri kielioppiperinteissä
§ 872 Lausemaisten rakenteiden ominaisuuksia
Itsenäiset ja tekstistä täydentyvät lauseet
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä