Vastaanottaja voi täydentää toisen puhujan lausetta vaikka se olisi saatettu jo loppuun, aivan kuten puhuja voi itsekin jatkaa jo valmiiksi saattamaansa lausetta (» § 1011). Tällaisista syntaktisesti ennakoimattomista jatkoista ovat esimerkkeinä edellisen puhujan vuoroa täsmentävä lauseadverbiaali (a–b) ja koko lauseeseen liittyvä relatiivilause (c).
| AS: | Hei, kolme ja puolsataa se tulee maksaan, |
| TT: | per nokka vissii juu (p) |
Katkelmassa (b) Tuula jatkaa Leenan esittämää väitelauseen muotoista tarkistuskysymystä rakentamalla myönteisen vastauksensa syntaktisesti edellisen vuoron osaksi. Näin yhteistyössä muodostettu syntaktinen kokonaisuus sisältää kysymys–vastaus‑vierusparin (myös » § 1013, esimerkki e).
| Leena: | Kuule tuota mitä mun piti sanomani että te kävitte siellä munki saaressa |
| Tuula: | niinku jäljistä päättäen ehkä näkyy: (p) |
Yhteistyö ei tarkoita kirjaimellisesti samanmielisyyttä, vaan kieliopillisten mahdollisuuksien yhteistä hyödyntämistä. Esimerkissä (c) puhuja M:n tuottama vuoron täydentäminen kääntää puhekumppanin alkuperäisen ajatuksen suuntaa; puhuja P:n selitykset (r.1–3 ja 5) implikoivat, että hän on valmistautumassa pyytämään apua. Ennen kuin varsinaista pyyntöä on esitetty, M:n itsenäisen relatiivilauseen muotoinen lisäys (r. 8) antaa ymmärtää, että aiempi kielenhuoltaja olisikin käytettävissä.
| 1 | P: | Kun meillä: on ollu semmonen (.) Merja Kotilaine joka on ollu |
| 2 | täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas | |
| 3 | mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö. | |
| 4 | M: | Juu. (.) Tiedän hyvi. |
| 5 | P: | Mut hän on nykyään Metsä-Serlassa töissä |
| 6 | M: | Joo::?, |
| 7 | (.) | |
| 8 | M: | Mikä ei kuitenkaa tarkota sitä et eikö hänellä olis aikaa muuhun |
| 9 | ↓mul o ollu semmone käsitys. (p) |
Edellinen pykälä