Vastaanottaja voi täydentää toisen puhujan lausetta vaikka se olisi saatettu jo loppuun, aivan kuten puhuja voi itsekin jatkaa jo valmiiksi saattamaansa lausetta (» § 1011). Tällaisista syntaktisesti ennakoimattomista jatkoista ovat esimerkkeinä edellisen puhujan vuoroa täsmentävä lauseadverbiaali (a–b) ja koko lauseeseen liittyvä relatiivilause (c).
| AS: | Hei, kolme ja puolsataa se tulee maksaan, |
| TT: | per nokka vissii juu (p) |
Katkelmassa (b) Tuula jatkaa Leenan esittämää väitelauseen muotoista tarkistuskysymystä rakentamalla myönteisen vastauksensa syntaktisesti edellisen vuoron osaksi. Näin yhteistyössä muodostettu syntaktinen kokonaisuus sisältää kysymys–vastaus‑vierusparin (myös » § 1013, esimerkki e).
| Leena: | Kuule tuota mitä mun piti sanomani että te kävitte siellä munki saaressa |
| Tuula: | niinku jäljistä päättäen ehkä näkyy: (p) |
Yhteistyö ei tarkoita kirjaimellisesti samanmielisyyttä, vaan kieliopillisten mahdollisuuksien yhteistä hyödyntämistä. Esimerkissä (c) puhuja M:n tuottama vuoron täydentäminen kääntää puhekumppanin alkuperäisen ajatuksen suuntaa; puhuja P:n selitykset (r.1–3 ja 5) implikoivat, että hän on valmistautumassa pyytämään apua. Ennen kuin varsinaista pyyntöä on esitetty, M:n itsenäisen relatiivilauseen muotoinen lisäys (r. 8) antaa ymmärtää, että aiempi kielenhuoltaja olisikin käytettävissä.
| 1 | P: | Kun meillä: on ollu semmonen (.) Merja Kotilaine joka on ollu |
| 2 | täällä meillä täs, (.) tämmösessä oikeakielisyydestä puhumas | |
| 3 | mä en tiä tunnek sä semmost tyttöö. | |
| 4 | M: | Juu. (.) Tiedän hyvi. |
| 5 | P: | Mut hän on nykyään Metsä-Serlassa töissä |
| 6 | M: | Joo::?, |
| 7 | (.) | |
| 8 | M: | Mikä ei kuitenkaa tarkota sitä et eikö hänellä olis aikaa muuhun |
| 9 | ↓mul o ollu semmone käsitys. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä