Usein sama verbinjohdin voi liittyä niin verbi- kuin nominikantaankin. Kummassakin tapauksessa johtimella on samankaltainen yleismerkitys: esim. (t)tA-johtimella ilmaistaan aiheuttamista, aikaansaamista tai muuttamista, U-loppuisella johtimella taas muutoksen aiheutumista. Johdoksen merkitys on yleensä kuvattavissa parafraasilla, joka sisältää sen kantasanan tai verbikorrelaatin:
| Verbikantainen | Nominikantainen | |
| Muuttamisjohdos | pudottaa = aiheuttaa että putoaa | hiekoittaa = varustaa hiekalla |
| kesyttää = tehdä kesyksi | ||
| Muuttumisjohdos | peseytyä = pestä itsensä | mustua = tulla, muuttua mustaksi |
| pariutua = ryhtyä, tulla pariksi | ||
| Muuntelujohdos | nieleskellä ~ nieleksiä = niellä toistuvasti | keikkailla = käydä keikoilla |
| puhkoa = puhkaista toistuvasti | pätkiä = tehdä pätkiksi |
Lisäksi johdoksilla voi olla muunlaisia kantavartaloita kuin verbejä tai nomineja, esim. sellaisia nominaalisia vartaloita, jotka eivät edusta omaa taipuvaa lekseemiään (lähe-sty-ä, al-itta-a), tai deskriptiivisiä vartaloaineksia (koh-autta-a, sir-istel-lä).
Kun kantaverbinä on johdos, verbinjohtimet kombinoituvat (» § 306) ja niiden semanttiset piirteet voivat yhdistyä samassa verbissä: esim. verbi roma(hd)uttaa on merkitykseltään sekä momentaaninen että kausatiivinen (‑AhtA- + ‑UttA-), verbi pudottautua sekä kausatiivinen että refleksiivinen (‑ttA- + ‑UtU-). Johdosten luokittelun kannalta määräävä on kuitenkin viimeinen, vartalonloppuinen johdinaines.
Huom. Vaihtoehtoisesti joko nomini- tai verbikantaiseksi tulkittavia johdoksia ovat esim. seuraavat. Eri kantasanatulkinnoissa johdoksella saattaa olla erilainen morfologinen segmentaatio.
Edellinen pykälä