Usein sama verbinjohdin voi liittyä niin verbi- kuin nominikantaankin. Kummassakin tapauksessa johtimella on samankaltainen yleismerkitys: esim. (t)tA-johtimella ilmaistaan aiheuttamista, aikaansaamista tai muuttamista, U-loppuisella johtimella taas muutoksen aiheutumista. Johdoksen merkitys on yleensä kuvattavissa parafraasilla, joka sisältää sen kantasanan tai verbikorrelaatin:
| Verbikantainen | Nominikantainen | |
| Muuttamisjohdos | pudottaa = aiheuttaa että putoaa | hiekoittaa = varustaa hiekalla |
| kesyttää = tehdä kesyksi | ||
| Muuttumisjohdos | peseytyä = pestä itsensä | mustua = tulla, muuttua mustaksi |
| pariutua = ryhtyä, tulla pariksi | ||
| Muuntelujohdos | nieleskellä ~ nieleksiä = niellä toistuvasti | keikkailla = käydä keikoilla |
| puhkoa = puhkaista toistuvasti | pätkiä = tehdä pätkiksi |
Lisäksi johdoksilla voi olla muunlaisia kantavartaloita kuin verbejä tai nomineja, esim. sellaisia nominaalisia vartaloita, jotka eivät edusta omaa taipuvaa lekseemiään (lähe-sty-ä, al-itta-a), tai deskriptiivisiä vartaloaineksia (koh-autta-a, sir-istel-lä).
Kun kantaverbinä on johdos, verbinjohtimet kombinoituvat (» § 306) ja niiden semanttiset piirteet voivat yhdistyä samassa verbissä: esim. verbi roma(hd)uttaa on merkitykseltään sekä momentaaninen että kausatiivinen (‑AhtA- + ‑UttA-), verbi pudottautua sekä kausatiivinen että refleksiivinen (‑ttA- + ‑UtU-). Johdosten luokittelun kannalta määräävä on kuitenkin viimeinen, vartalonloppuinen johdinaines.
Huom. Vaihtoehtoisesti joko nomini- tai verbikantaiseksi tulkittavia johdoksia ovat esim. seuraavat. Eri kantasanatulkinnoissa johdoksella saattaa olla erilainen morfologinen segmentaatio.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä