Verbinjohdin -ise- (: -is-) liittyy deskriptiiviseen (C)VC-hahmoiseen kantavartaloon (tut-is-ta : tut-ise-, vär-is-tä, öl-is-tä), ei koskaan lekseemikantaan. ise-verbit ilmaisevat tasaisena jatkuvaa ääntä tai liikettä, joka osassa tapauksia koostuu samanlaisena toistuvista osista. Tätä verbimuottia edustaa runsaat sata sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat kantavartalon (C)VC-hahmon rajoissa mahdollisia.
Huom. Joillain ise-verbeillä on AjA-vartaloinen vanhahtava tai murteellinen variantti, esim. kumajaa (~ kumisee), väräjää (~ värisee). Tällaisilla AjA-verbeillä on lähinnä vain aktiivin indikatiivin ja konditionaalin kolmannen persoonan muotoja (kumajaa, kumajaisi, väräjävät). Samanasuinen arkaistinen ja murteellinen variantti on myös supistumaverbeillä (» § 330), esim. avajaa, lepäjää, palajaa.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä