Verbinjohdin -ise- (: -is-) liittyy deskriptiiviseen (C)VC-hahmoiseen kantavartaloon (tut-is-ta : tut-ise-, vär-is-tä, öl-is-tä), ei koskaan lekseemikantaan. ise-verbit ilmaisevat tasaisena jatkuvaa ääntä tai liikettä, joka osassa tapauksia koostuu samanlaisena toistuvista osista. Tätä verbimuottia edustaa runsaat sata sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat kantavartalon (C)VC-hahmon rajoissa mahdollisia.
Huom. Joillain ise-verbeillä on AjA-vartaloinen vanhahtava tai murteellinen variantti, esim. kumajaa (~ kumisee), väräjää (~ värisee). Tällaisilla AjA-verbeillä on lähinnä vain aktiivin indikatiivin ja konditionaalin kolmannen persoonan muotoja (kumajaa, kumajaisi, väräjävät). Samanasuinen arkaistinen ja murteellinen variantti on myös supistumaverbeillä (» § 330), esim. avajaa, lepäjää, palajaa.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä