Verbinjohdin -ise- (: -is-) liittyy deskriptiiviseen (C)VC-hahmoiseen kantavartaloon (tut-is-ta : tut-ise-, vär-is-tä, öl-is-tä), ei koskaan lekseemikantaan. ise-verbit ilmaisevat tasaisena jatkuvaa ääntä tai liikettä, joka osassa tapauksia koostuu samanlaisena toistuvista osista. Tätä verbimuottia edustaa runsaat sata sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat kantavartalon (C)VC-hahmon rajoissa mahdollisia.
Huom. Joillain ise-verbeillä on AjA-vartaloinen vanhahtava tai murteellinen variantti, esim. kumajaa (~ kumisee), väräjää (~ värisee). Tällaisilla AjA-verbeillä on lähinnä vain aktiivin indikatiivin ja konditionaalin kolmannen persoonan muotoja (kumajaa, kumajaisi, väräjävät). Samanasuinen arkaistinen ja murteellinen variantti on myös supistumaverbeillä (» § 330), esim. avajaa, lepäjää, palajaa.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
§ 1647 Yleistä imperatiivilauseen tehtävistä
Käskylauseen kieliopilliset tuntomerkit
Passiivimuoto monikon 1. persoonan käskylauseessa
Arkaistinen monikon 1. persoonan imperatiivi
Muut verbialkuiset direktiivit
Edellinen pykälä