Verbinjohdin -ise- (: -is-) liittyy deskriptiiviseen (C)VC-hahmoiseen kantavartaloon (tut-is-ta : tut-ise-, vär-is-tä, öl-is-tä), ei koskaan lekseemikantaan. ise-verbit ilmaisevat tasaisena jatkuvaa ääntä tai liikettä, joka osassa tapauksia koostuu samanlaisena toistuvista osista. Tätä verbimuottia edustaa runsaat sata sanakirjalekseemiä. Uudismuodosteet ovat kantavartalon (C)VC-hahmon rajoissa mahdollisia.
Huom. Joillain ise-verbeillä on AjA-vartaloinen vanhahtava tai murteellinen variantti, esim. kumajaa (~ kumisee), väräjää (~ värisee). Tällaisilla AjA-verbeillä on lähinnä vain aktiivin indikatiivin ja konditionaalin kolmannen persoonan muotoja (kumajaa, kumajaisi, väräjävät). Samanasuinen arkaistinen ja murteellinen variantti on myös supistumaverbeillä (» § 330), esim. avajaa, lepäjää, palajaa.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä