Perusluonteeltaan intransitiivinen verbi voi esiintyä objektin kanssa transitiivilauseessa (» § 891 – 892, 929). Tämä synnyttää tulkinnan, että subjektin tarkoite saa objektin tarkoittaman asian aikaan tai pyrkii tähän; merkitys on siis kausatiivinen (a). Etenkin urheilua käsittelevissä teksteissä urheilulajille ominaiset verbit saavat usein objektin, joka tarkoittaa suoritettavaa matkaa tai tasoa, tulosta tai palkintoa (b).
Ilmiö koskee myös transitiiviverbejä, jotka voivat saada normaalista poikkeavan objektin, esim. Halvari työnsi hopeaa (l). Transitiivinen muotti on myös resultatiivimuotti (» § 482).
Eräissä tapauksissa, joissa intransitiiviverbi sijoittuu transitiivilauseeseen, on tulkintana, että objektin tarkoite on olennaisesti mukana intensiivisen vaikutelman luomisessa. Tällaisia ovat verbit hehkua, notkua, puhkua ja sykkiä (c) sekä eräät aineen tai joukon jäsentymätöntä sisäistä liikettä tarkoittavat verbit (d).
Ryhmässä (c) on objektin sijasta mahdollinen myös elatiivisijainen NP: Pihlajat notkuvat nyt marjoista (l). Ryhmän (d) verbit esiintyvät vaihtoehtoisesti eksistentiaalilauseessa, jossa paikkaa ilmaistaan adverbiaalilla ja joukkoa tai ainetta partitiivisubjektilla.
Transitiivilause | Eksistentiaalilause |
Polku kuhisee ~ vilisee muurahaisia. | Polulla kuhisee ~ vilisee muurahaisia. |
Puutarha surisee mehiläisiä. | Puutarhassa surisee mehiläisiä. |
Haava vuotaa ~ tihkuu verta. | Haavasta vuotaa ~ tihkuu verta. |