Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Sanan hahmo > Lainasanat > § 151 Lainanominien mukauttamisesta

§ 151 Lainanominien mukauttamisesta

Lainanominit ovat pääosin substantiiveja. Lainanominien yleinen rakenteellinen mukautuskeino on sananloppuinen i (ns. epenteettinen i), joka liittyy konsonanttiloppuisiin lähtösanoihin tai korvaa muun alkuperäisen loppuvokaalin. Ilmiö koskee hyvinkin eri-ikäistä sanastoa ja on myös edelleen produktiivinen.

 
Substantiiveja: kaali, lasi, merkki, pappi, risti, tuoli, vanki, bussi, teksti, antenni, helvetti, matruusi, alumiini, naapuri, psykologi, kenraali, artikkeli, solisti, varianssi, identiteetti, objektiivi, evankeliumi, piknikki | Adjektiiveja: kiltti, siisti, villi, arrogantti, pompöösi

Tuoreinta loppu-i:n avulla mukautettua sanastoa edustavat esim. brändi, deitti, faksi, friikki, keissi, luuseri, marketti, meikki, netti.

Myös nominatiivimuodoltaan konsonanttiloppuiset lainanominit saavat taivutusvartalonsa loppuun i:n ja käyttäytyvät taivutettaessa ja johdettaessa i-vartaloiden tavoin, esim. äksön : äksöniä, roll-on : roll-oneja; cool > coolius. Samoin i toimii konsonanttiloppuisten kirjain- ja koostesanojen (» § 169) ja vieraskielisten erisnimien (» § 98 ryhmä d) taivutusvartalon muodostimena, esim. JYP:n → JYPin, jyppiläinen; Stakes : Stakesin; David : Davidin. Lainanominien äänteellistä mukautusta edustaa myös vartalovokaalia edeltävän yleensä soinnittoman konsonantin geminoituminen soinnillisen äänteen jäljessä sekä geminaattaklusiilin astevaihtelu (» § 28), esim. skonssi, netti : netin, (golf :) golf(f)in : golf(f)ia, roll-on(n)eja, biscuitin : biscuit(t)eja.

Huom. Vanhemmissa lainanomineissa voi esiintyä i:n sijaan myös muu vartalovokaali, joka ei ole kuulunut sanan vieraskieliseen lähtöasuun:

 
‑a, ‑ä: herra, jyvä, kulta, matematiikka, pohatta, sata, sitruuna | ‑o: aalto, airo, juusto, runo | ‑u, ‑y: joulu, laatu, lamppu, papu, raamattu, sielu, taulu | ‑e- : ‑i: mesi, nimi, tosi

Toisaalta lainasanan loppuvokaali voi olla alkuperäinenkin, kuten sanoissa tina (< germ. *tina‑), ahjo (< germ. *asjōn), herne, teema, areena, epistola, pelle tai kantri.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Yleistä

Aspektuaaliset tilannetyypit

Verbi ja lauseen aspekti

Keston ilmaus ja lauseen aspekti

Verbiliitto ja lauseen aspekti

Aspektin ja kvantiteetin suhteesta

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot