VISK - § 1537 Aiemmin alkaneen tilanteen jatkuminen

SISÄLLYS > ILMIÖT > Tempus > Perfekti > Jatkuvuuden perfekti > § 1537 Aiemmin alkaneen tilanteen jatkuminen

§ 1537 Aiemmin alkaneen tilanteen jatkuminen

Kun puheena oleva tilanne on alkanut menneessä ajassa (T < P) ja sen päättyminen jätetään avoimeksi, perfekti-ilmaus tulkitaan niin, että tilanne jatkuu viittaushetkelläkin. Kyseessä on sekä menneen että nykytilan kuvaus. (Kuvion merkintä ==> tarkoittaa tilanteen jatkumisen tulkintaa.)

Perfektin ilmaisema tilanne voidaan tulkita puhehetkellä jatkuvaksi, jos lauseessa on jatkuvuutta ilmaiseva aikamäärite. Esimerkeissä (a) ja (b) tilanteen esitetään alkaneen puhehetkeä aiemmin (seitsemän viime vuotta, vuodesta 1964 alkaen) ja pätevän vielä puhehetkelläkin. Päättymishetkeä ei täsmennetä, joten tilanteen voi tulkita jatkuvan puhehetken jälkeen. Tyypillisiä jatkuvuuden merkkeinä toimivia aikamääritteitä ovat mm. kauan, pitkään, jostakin alkaen ~ lähtien. Jatkuvuus voi olla myös sitä, että tilanne toistuu (c).

(a)

Seitsemän viime vuotta olen ollut Mian kanssa ja kaikki on sujunut mukavasti. (l)

(b)

– – [hän] on asunut Ruotsissa vuodesta 1964 alkaen – –. (l)

(c)

Tanttinen on aina herättänyt ympärillään kohinaa. (l)

Jatkuvuutta ilmaistaan toisaalta tiloja (kuten olla jossakin, rakastaa jotakuta) ja ateelisiä toimintoja (kuten juosta jossakin, nukkua) kuvaavien verbien perfektimuodoilla ja toisaalta tulokseltaan avoimena esitettyjä tekoja kuvaavien verbien perfektimuodoilla. Lauseet ovat aspektiltaan rajaamattomia (» § 1498, 1501 – 1507).

(d)

Täällä on viihdytty hyvin, sen takia ’äijät’ on täällä niin kauan olleetkin. (E) | Hän on rakastanut minua nuoruudestani lähtien. (k) | Olen kävellyt rappuset töissä ylös nyt parin vuoden ajan. | Tietä on kunnostettu pian kolme kuukautta.

Myös tunnetta kuvaavat punktuaaliset muutosverbit kuten rakastua, ihastua voivat esiintyä jatkuvuutta tarkoittavissa perfekti-ilmauksissa: kantaverbin kuvaama tila jatkuu. Tosin ero predikatiivilauseisiin ei ole selvä.

(e)

Päivähoitoseteli on kiinnostanut melko vähän Tampereella. (l) | Oletteko ihastunut leffastaraan? (E)

Muulloinkin ero jatkuvuutta ilmaisevan perfektin ja ominaisuutta ilmaisevan predikatiivin välillä voi olla hämärä: Hän on väsynyt ~ juopunut. Monikossa ero on kuitenkin selvä: He ovat väsyneet ~ väsyneitä. (» § 535 – 537.)

Huom. Perfektin kontekstuaalisista tulkinnoista on kirjallisuudessa käytetty myös mm. nimityksiä resultatiivinen perfekti, esim. Talonkorjaaja, joka on tehnyt työn itse, saa syyttää itseään, jos – – (E), eksperientaalinen tai eksistentiaalinen perfekti, esim. – – en oo ikinä käyny Tampereella, – – (E) ja ”hot news” tai ”recent past” ‑perfekti, esim. Tanja Karpela ja Sauli Niinistö ovat menneet kihloihin (L) (Comrie 1985b; Dahl 1985), joissa kaikissa tähdentyy tilannetta seuraavan olotilan merkitys ja jotka eivät erotu toisistaan yksiselitteisesti. Kyseessä on tilanteen jälkivaikutusta viittaushetkellä eri tavoin tähdentävä perfekti.