Verbiliitto olla tekevinään (eli kvasirakenne) sisältää subjektiin viittaavan possessiivisuffiksin. Verbiliitolla etäännytetään kuvattu tilanne todellisuudesta ja esitetään se esim. teeskentelynä, leikkinä, unena tai kuvitelmana:
Suppeakäyttöinen olla tehdäkseen -rakenne (eli fatum-rakenne) sisältää myös possessiivisuffiksin. Rakenne esiintyy pääasiassa jos-lauseessa ja tähdentää sitä, ettei asia ole hallittavissa (b). Merkitykseltään sitä lähellä on rakenne, jossa apuverbinä on ottaa ja pääverbi intransitiivinen (c); se esiintyy useimmiten kieltolauseessa.
Rakenteelliselta kannalta näiden tyyppien transitiivisia vastineita ovat verbiliitot, joissa verbiin saada tai ottaa liittyy A-infinitiivin translatiivi.
Verbiliitto tulla tehtyä ~ tehdyksi on yksipersoonainen ja yleensä subjektiton, mutta siihen voi liittyä genetiivisubjekti (d). Merkitykseltään sitä lähellä on tulla tehneeksi ‑verbiliitto (e), joka kuitenkin saa perussubjektin ja taipuu persoonissa. Näillä verbiliitoilla esitetään tilanne jo toteutuneena tuloksena. Käytössä korostuu teon tahaton vaikutus; implikaationa on usein, että tekijän vastuu tai tietoisuus teosta on alentunut. Nämä tulkinnat edellyttävät elollista osallistujaa; tulla tehneeksi ‑verbiliitolla on myös käyttö, jossa elollista osallistujaa ei oleteta ja asiaa tarkastellaan pelkästään tuloksen kautta (f).
Verbiliitolla tulla tehdyksi on myös monipersoonaisen passiivin merkitys; sekin kuvaa tapahtumaa tuloksen kannalta (» § 1342). Verbiliitto saada tehdyksi ~ tehtyä (g) on tulla hoidetuksi ~ hoidettua -rakenteen kausatiivinen vastine (’aiheuttaa että tulee tehdyksi’), joka esittää teon suorituksena ja siten implikoi tietoista yrittämistä.