Vajaakäyttöisten sijojen abessiivin, instruktiivin ja komitatiivin käyttöön liittyy leksikaalisia ja morfologisia rajoituksia. Esimerkiksi abessiivi esiintyy ensisijaisesti MA-infinitiivin sijana, vaikka muoto on mahdollinen nomineistakin. Instruktiivi- ja komitatiivisijaiset sanat sisältävät aina monikon i-tunnuksen ja komitatiivi lisäksi substantiiveissa possessiivisuffiksin: korkein odotuksin, perheineni. Pronomineista vajaakäyttöisiä sijoja esiintyy vain määritteinä sellaisissa kiteytyneissä ilmauksissa kuin niine hyvineen, muin keinoin, muitta mutkitta. Abessiivi ja instruktiivi ovat myös eräänlaisia adverbistimia sikäli, että näissä sijoissa esiintyvä substantiivi saa usein adverbin mutta ei substantiivin määritteitä: aivan syyttä, ihan avokäsin, *hyvättä syyttä (» § 686). Vajaakäyttöisiä sijoja esiintyy teksteissä marginaalisesti (» § 1227 taulukko 10).
Vajaakäyttöistä sijaa edustava lauseke on tyypillisesti verbi-ilmauksen tai lauseen, joskus myös substantiivin adverbiaalimääritteenä.
Huom. Vajaakäyttöisistä sijoista on käytetty myös nimitystä marginaaliset sijat (Hakulinen – Karlsson 1979). Akkusatiivista vajaakäyttöisenä sijana » § 1233.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset