SISÄLLYS > ILMIÖT > Referointi > Referointi keskustelun osana > Dialogin referoiminen > Johtoilmauksen ja referaatin työnjako > § 1486 Johtolauseen typistyminen
puhutussa kielessä
§ 1486 Johtolauseen typistyminen
puhutussa kielessä
Johtolause typistyy kahdella
tavalla. Ensinnäkin puhujan vaihdosta voidaan osoittaa mainitsemalla
puhuja ja liittämällä siihen jokin partikkeli kuten niinku + et:
(a)
ja just se
niinku sit viimesenä et @ tiedätkö
sinä mistä sinun miestäsi- törkeästä
ryöstöstä (.) tai törkeästä varkaudesta
@ mä sanoin et tiedän hyvin, (.) ja sit mä koko ajan mä ärsytin
sitä (.) miestä silleen et mä olin ihan rauhallinen sit
mä niinku et @ ollaan ihan rauhallisia sit, @ (P; Kajanne 1996)
Toiseksi pelkkää subjektitonta verbiä tai
pelkkää et(tä)-partikkelia käytetään moneenkin
tehtävään. Sillä merkitään puhujanvaihdosta tai
siirtymää kerronnasta referointiin (b) ja jäsennetään referaattia
osiinsa (c). Näin osoitetaan vastaanottajalle, että referointi jatkuu,
ja vastaanottaja voi varmistua, että deiktiset viitepisteet ovat
referoitavan eivätkä meneillään olevan puhetilanteen mukaisia.
(b)
Pena [lääkäri]
vei mut noin ensimmäisee rassauksee ja, (.) laitettii noi systeemi-
mä sanoi et sitte kyllä rupee rassaa
se sattuu nii vietävästi ja, (.) verenpaine nousi
satayheksänkymmentä ja mitä se oli. (.) Siis se oli ihan mieletön sano
et ei sulle mitää tehä voi sun on vietävä
pois täältä että rauhotu
rauhotu hyvä mies et ei
se nii kauheesti satu et sä rupeet ittees tappaa verenpaineella. (P) [potilas]
(c)
Mä olin äsken
tossa ihan yksin kotona ja rupesin kattelemaan tota meiän nuorten
hääfilmiä ja sit mun tuli semmonen olo et mitäs
mä tässä ny yksistäni kattelen että,
miäpäs kuttun ystäviä tykö. (p)
Edellinen pykälä