Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Kysymykset > Vaihtoehtokysymykset > Disjunktiivinen vaihtoehtokysymys > § 1699 Vai-alkuinen kysymyslause väitelauseen jatkeena

§ 1699 Vai-alkuinen kysymyslause väitelauseen jatkeena

Kun vai-alkuinen interrogatiivilause liittyy deklaratiivilauseseen, se voi kyseenalaistaa deklaratiivilauseessa sanotun tai sen ennakko-oletukset. Kyseessä voi olla oletusten muutos tai epäröinti oikean tiedon tai sananvalinnan suhteen (a–b) tai sitten epäilyjen esittämisen retorinen keino (c):

(a)
– Vähän päälle kymmenen, vai olikohan peräti 14, Noora muistelee. (l) | Et sä viitsis soittaa Eilalle ja mut sullakaan ei oo niiden puhelinnumeroo, vai onks sul. (p)
(b)
Virkailija: Sä oot saanu äitiysrahaa eks ookin (.) vai mitäs sä oot saanu,
Asiakas : Joo nyt saan sitä hoi-
Virkailija: Kotihoidontukee,
Asiakas: Mm. (P)
(c)
Eihän näin kai Tampereella kuulu tehdä – vai kuuluuko? (l) | Tässä tiilitalossa jos missä asuu onnellinen perhe – vai asuuko? (l)

Kysymysmuotoinen vai-lausuma voi myös tukea edellä esitettyä kantaa, kun siinä kysytään vastaanottajan mielipidettä (d). Vakiintuneita tällaisia liitekysymyksiä ovat ilmaukset vai mitä ~ vai kuinka ~ miten (e), joilla haetaan sanotulle vahvistusta (vrt. » § 1697).

(d)
Kyllä Moosekselta irtosi ohjeita myös pankeille ja MTK:lle, vai mitä sanotte kolmannen Mooseksen kirjan 25. luvusta 37. jakeesta? (l) | Selitykset tuntuvat kuitenkin melko onnettomilta, vai miltä kuulostaisi selitys ”Oi, se on pudonnut varmaan vahingossa kassiini”. (l)
(e)
Kyseisinä kello[n]aikoina bussikaistalle ei saa kääntyä, muina aikoina sinne taas saa – ja myös pitää kääntyä. Ihanan johdonmukaista, vai kuinka? (l)
T: Millä te oottenyt kulkenu onks teil auto käytössä vai junalla vai,
S: ↑Meil on ollu auto aina välillä ja sitte me ollaan kuljettu junalla jah,
T: Joo.
S: kaikenlaista tässä on kokeiltu
T: Joo,
 (1.0)
T: Ja bussillaki pääsee vai mitä.
S: .mh Bussil pääsee mut sitä me ei olla viel kokeiltu. (p)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Yleistä

Hakukysymykset

Vaihtoehtokysymykset

Alisteiset kysymyslauseet

Retoriset kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot