Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Frekventatiiviset johdokset > § 355 Frekventatiivisen johtimen vaikutuksesta kantaverbiin

§ 355 Frekventatiivisen johtimen vaikutuksesta kantaverbiin

Joskus le-loppuinen johdin toimii transitiiviverbin intransitiivistajana. Varsinkin jos johtimena on ‑(i)Ctele- ja subjekti on ihmistarkoitteinen, verbi on intransitiivisena usein merkitykseltään lähinnä refleksiivinen (a); tällaisilla le-verbeillä on yleensä myös transitiivista käyttöä. Jotkin le-johdokset taas ovat resiprookkisia (b) (» § 486).

(a)
hidastella, huvitella, jäähdytellä, kallistella, lasketella, levennellä, lähennellä, lämmitellä, piilotella, pullistella, pysytellä, viivytellä, vilvoitella
 
Levättyään hän oli käynyt uimassa hiekan ihostaan pois ja kuivatellut rannalla. (k) ’kuivatellut itseään ~ itsensä’ | Täytyisi totutella olemaan yksin. (k) | Luvut heittelevät säiden mukaan. (l) | – – kohtu supistelee synnytyksen aikana – –. (l)
(b)
keskustella, kiistellä, kilpailla, kinailla, nyrkkeillä, otella, paritella, pussailla, rakastella, sanailla, suudella, taistella, tapailla, tapella, väitellä

Leksikaalistumia eli merkitykseltään erikoistuneita suhteessa kantaverbiinsä ovat esim. seuraavat ele- tai (i)Ctele-johdokset (ile- ja skele-verbeissä leksikaalistumia ei juurikaan ole):

(c)
kannella ’kieliä, tehdä kantelu’ (ei: ’kanniskella’) | luistella ’liikkua jäällä luistimilla’ (vrt. luistaa) | näytellä ’esiintyä näytelmässä tms.’ (vrt. näyttää)
 
otella, palella, palvella, päätellä, sanella, säädellä, tapella, vietellä | ajatella, arvostella, esitellä, hyvitellä, koetella, kuulostella, käsitellä, luetella, menetellä, opetella, perustella, päivitellä, rakastella, suunnitella, tarkastella, tunnustella, voimistella

Joillain tällaisista verbeistä voi silti olla leksikaalistumatontakin käyttöä:

(d)
– – Olli kanteli annoksia kokkihattu päässään. (k) | NumeroNetti-luetteloa päivitellään pitkin viikkoa. (L) | Viettelimme iltaa laulellen ja levyjä soitellen. (L)

Myös nominikantaisissa le-johdoksissa on tiettyyn merkitykseen erikoistuneita verbejä, esim. kätellä, seikkailla, urheilla, kummitella. Joskus leksikaalistuneen le-johdoksen merkitysero kantaverbiin on hyvin vähäinen, kuten verbeissä kannatella (vrt. kannattaa), kastella (vrt. kastaa), luokitella, määritellä, pidellä, suositella.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Lisäysten asema lauseessa ja vuorossa

Jälkilisäykset

Appositio

Lohkeama eteenpäin

Lauseet lisäyksinä

Parenteettiset lisäykset

Puhuttelulisäykset

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot