Fokusoitu lausekekysymys on sellainen, jossa kysymyspartikkeli liittyy lauseen johonkin muuhun jäseneen kuin verbiin. Tällaisen kysymyksen ensisijainen minimivastaus on niin-partikkeli, puhujittain myös joo (a) (» § 1691).
Kappelissako me tavattais? (p) | – Niin. (~ Joo.) | |
Artoko ei pääse tuleen? (p) | ||
Maastokeitinkö hänelle tilataan? (p) | ||
Illallako te menette? (p) |
Fokusoidun vaihtoehtokysymyksen kaltainen on kysyminen pelkällä substantiivilla tai substantiivilla ynnä partikkeleilla ai ja/tai vai. Vastauksessa voi olla lisäksi tai pelkästään myös fokusoidun sanan toisto (b).
Eki: | No kuule, (.) nyt, mä olisin menossa sähkömiehen kanssa sinne torstaina, |
Ossi: | Nii, mihin aik- |
Eki: | Kello kuudelta. |
Ossi: | Illalla. |
Eki: | Illalla. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset