Fokusoitu lausekekysymys on sellainen, jossa kysymyspartikkeli liittyy lauseen johonkin muuhun jäseneen kuin verbiin. Tällaisen kysymyksen ensisijainen minimivastaus on niin-partikkeli, puhujittain myös joo (a) (» § 1691).
Kappelissako me tavattais? (p) | – Niin. (~ Joo.) | |
Artoko ei pääse tuleen? (p) | ||
Maastokeitinkö hänelle tilataan? (p) | ||
Illallako te menette? (p) |
Fokusoidun vaihtoehtokysymyksen kaltainen on kysyminen pelkällä substantiivilla tai substantiivilla ynnä partikkeleilla ai ja/tai vai. Vastauksessa voi olla lisäksi tai pelkästään myös fokusoidun sanan toisto (b).
Eki: | No kuule, (.) nyt, mä olisin menossa sähkömiehen kanssa sinne torstaina, |
Ossi: | Nii, mihin aik- |
Eki: | Kello kuudelta. |
Ossi: | Illalla. |
Eki: | Illalla. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
§ 1268 Persoonakongruenssin ala ja pronominien käyttö
§ 1269 Kolmas vs. ensimmäinen ja toinen persoona
§ 1270 Kongruenssi ja sen puute eri lausetyypeissä
Kongruenssi verbin liittomuodoissa
§ 1294 Possessiivikongruenssi erityyppisissä lausekkeissa
§ 1295 Possessiivisuffiksi ilman pronominia
Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset