VISK - § 1300 Inkongruenssin lisääntymisestä puhutussa kielessä

SISÄLLYS > ILMIÖT > Kongruenssi > Possessiivikongruenssi > Possessiivikongruenssin tila puhutussa kielessä > § 1300 Inkongruenssin lisääntymisestä puhutussa kielessä

§ 1300 Inkongruenssin lisääntymisestä puhutussa kielessä

Puhutussa kielessä possessiivisuffiksit ovat monin paikoin antaneet tilaa pelkälle genetiivimääritteelle; inkongruenssi on lisääntynyt. Ilmiöllä on murretausta. Possessiivisuffiksittomuus on yleisintä pohjalais- ja savolaismurteissa, harvinaista lounais- ja hämäläismurteissa.

Possessiivisuffiksillisten tapausten minun ~ mun kirjani ja kirjani lisäksi tavataan puheessa kongruoimattomat variantit minun ~ mun kirja. Kolmannessa persoonassa yleiskielen yksinomaisten, kongruoivien ilmausten hänen kirjansa, heidän kirjansa ohella tai sijasta esiintyvät puheessa myös kongruoimattomat tyypit hänen kirja, sen kirja sekä heidän kirja, niiden kirja.

Se, että 3. persoonassa puhekielinen henkilöön viittaava pronomini on useilla alueilla se eikä hän, on rajannut näissä kielimuodoissa possessiivikongruenssin esiintymisen 1. ja 2. persoonaan. Tämä on voinut osaltaan edistää possessiivikongruenssin heikkenemistä muutenkin, jolloin niin yksikössä kuin monikossakin tavataan possessiivisuffiksittomuutta:

(a)

Mikä sen nimi nyt on tää juristi (p) | Mä olen ollum mun kaikkien isovanhempien hautajaisissa. (p) | Sun äiti ei pidä musta. (E) | joutuvatko (.) suomalaiset pojat ja kenties tytötkin mukaan puolustamaan meidän maata ja koko Eurooppaa. (tv) | tässä teidän laskelmissa niin oliko se niin että siinä oli lopulta kahdenkymmenentuhannen työpaikan ero. (tv) | EU itse ei sitoutuisi millään tavalla kantamaan vastuuta niistä vaikutuksista jota tällä heidän omalla ulko- ja turvallisuuspolitiikalla on Suomelle – –. (tv) | – – se niiden organisaatio on nielly koko aja sitä rahaa että se on tippunu se kilohinta mitä niinku kalastajille annetaa. (p)

Possessiivisuffiksittomuuden vaihtoehtoina tavataan myös pelkkää possessiivisuffiksia sekä sellaista rakennetta, johon liittyy adjektiivi oma (b), toisaalta puhekielisen persoonapronominin ja possessiivisuffiksin yhdistelmää (c) (ks. myös » § 1446).

(b)

– – onko tämä käsittääksenne (.) oikein ja toimiva järjestelmä (.) jolla tätä maataloutta jatkossa hoidetaan. (tv) | – – minä tarkoittaisin sitä että me odottaisimme muutaman vuoden. Näkisimme enemmän millainen tästä Unionista tulee panisimme omaa talouttamme kuntoon omaa elintarviketalouttamme kuntoon. (tv)

(c)

Mä muutin mun mieheni kanssa sillon että. (p) | – Onko tämän asian tiimoilta tullut teille valituksia? – Ei mun käsittääkseni pitkiin aikoihin. (L) | Minä en voi tietää mitä muut naiset ajattelevat Koetan palvella heitä se on mun tehtäväni. (tv)

Muotojen vapaata vaihtelua osoittaa, että samassakin puheenvuorossa saattaa esiintyä sekä kongruoiva että inkongruentti vaihtoehto muutoin samanlaisesta rakennetyypistä:

(d)

– – ja nythän meidän ongelma viime vuosina on ollu se että meidän moottorimme ei ole pystynyt kannattamaan sitä järjestelmää joka meillä on, elikkä meidän talouselämä on ollut puolikäytössä, ja niin kun täällä aiemmin todettiin niin kaiken avain on meidän sosiaaliturvan kannalta se että meidän talous on kunnossa, se sallii varsin suuret erot maiden välillä. (tv)