Fokusoitu lausekekysymys on sellainen, jossa kysymyspartikkeli liittyy lauseen johonkin muuhun jäseneen kuin verbiin. Tällaisen kysymyksen ensisijainen minimivastaus on niin-partikkeli, puhujittain myös joo (a) (» § 1691).
| Kappelissako me tavattais? (p) | – Niin. (~ Joo.) | |
| Artoko ei pääse tuleen? (p) | ||
| Maastokeitinkö hänelle tilataan? (p) | ||
| Illallako te menette? (p) |
Fokusoidun vaihtoehtokysymyksen kaltainen on kysyminen pelkällä substantiivilla tai substantiivilla ynnä partikkeleilla ai ja/tai vai. Vastauksessa voi olla lisäksi tai pelkästään myös fokusoidun sanan toisto (b).
| Eki: | No kuule, (.) nyt, mä olisin menossa sähkömiehen kanssa sinne torstaina, |
| Ossi: | Nii, mihin aik- |
| Eki: | Kello kuudelta. |
| Ossi: | Illalla. |
| Eki: | Illalla. (p) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä