Desimaali-ilmaukset kirjoitetaan yleensä numeroin (a). Puheessakin ne ilmaistaan kirjoitusasusta peräisin olevan pilkku- tai piste-sanan avulla (b).
Päivi: | kansanedustuslaitos edustaa kansaa niin tietystihän se olisi vähän yli puolet olis se joka olis niinku oikea kuva siitä kansast. |
Jokke: | viisikymmentäyksi pilkku kuusi prosenttia. (r) |
Desimaali-ilmaukset käyttäytyvät numeraalien tavoin. Ne esiintyvät nominatiivissa partitiivimuotoisen NP:n kanssa: neljä pilkku yhdeksän metriä. Muissa sijoissa ne kongruoivat substantiivin kanssa. Tällöin kumpikin pilkun yhdistämä osa taipuu: kolmentoista pilkku kuuden kilometrin. Desimaali-ilmauksen yhteydessä on kuitenkin harvoin muu substantiivi kuin mittasana.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet