Desimaali-ilmaukset kirjoitetaan yleensä numeroin (a). Puheessakin ne ilmaistaan kirjoitusasusta peräisin olevan pilkku- tai piste-sanan avulla (b).
| Päivi: | kansanedustuslaitos edustaa kansaa niin tietystihän se olisi vähän yli puolet olis se joka olis niinku oikea kuva siitä kansast. |
| Jokke: | viisikymmentäyksi pilkku kuusi prosenttia. (r) |
Desimaali-ilmaukset käyttäytyvät numeraalien tavoin. Ne esiintyvät nominatiivissa partitiivimuotoisen NP:n kanssa: neljä pilkku yhdeksän metriä. Muissa sijoissa ne kongruoivat substantiivin kanssa. Tällöin kumpikin pilkun yhdistämä osa taipuu: kolmentoista pilkku kuuden kilometrin. Desimaali-ilmauksen yhteydessä on kuitenkin harvoin muu substantiivi kuin mittasana.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä