Desimaali-ilmaukset kirjoitetaan yleensä numeroin (a). Puheessakin ne ilmaistaan kirjoitusasusta peräisin olevan pilkku- tai piste-sanan avulla (b).
Päivi: | kansanedustuslaitos edustaa kansaa niin tietystihän se olisi vähän yli puolet olis se joka olis niinku oikea kuva siitä kansast. |
Jokke: | viisikymmentäyksi pilkku kuusi prosenttia. (r) |
Desimaali-ilmaukset käyttäytyvät numeraalien tavoin. Ne esiintyvät nominatiivissa partitiivimuotoisen NP:n kanssa: neljä pilkku yhdeksän metriä. Muissa sijoissa ne kongruoivat substantiivin kanssa. Tällöin kumpikin pilkun yhdistämä osa taipuu: kolmentoista pilkku kuuden kilometrin. Desimaali-ilmauksen yhteydessä on kuitenkin harvoin muu substantiivi kuin mittasana.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät
§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen
§ 556 Jaollisuuden ja jaottomuuden tulkintaa: Elämä on ihanaa ~ lyhyt
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
§ 573 Genetiivimääritteen tulkinnoista
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
§ 588 Paikkaa ilmaisevia adverbiaalitäydennyksiä: käynti kotona
§ 589 Abstraktien substantiivien täydennyksiä: usko tulevaan
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet