Desimaali-ilmaukset kirjoitetaan yleensä numeroin (a). Puheessakin ne ilmaistaan kirjoitusasusta peräisin olevan pilkku- tai piste-sanan avulla (b).
Päivi: | kansanedustuslaitos edustaa kansaa niin tietystihän se olisi vähän yli puolet olis se joka olis niinku oikea kuva siitä kansast. |
Jokke: | viisikymmentäyksi pilkku kuusi prosenttia. (r) |
Desimaali-ilmaukset käyttäytyvät numeraalien tavoin. Ne esiintyvät nominatiivissa partitiivimuotoisen NP:n kanssa: neljä pilkku yhdeksän metriä. Muissa sijoissa ne kongruoivat substantiivin kanssa. Tällöin kumpikin pilkun yhdistämä osa taipuu: kolmentoista pilkku kuuden kilometrin. Desimaali-ilmauksen yhteydessä on kuitenkin harvoin muu substantiivi kuin mittasana.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Moniosaiset numeraali-ilmaukset
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet