Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit > Taivutusmuotoiset adverbit > Nomininmuodot > Sijamuotoisia adverbeja > § 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista

§ 387 Yleisesti adverbeissa käytetyistä sijoista

Adverbiksi (tai adpositioksi tai partikkeliksi) leksikaalistuneita nominien taivutusmuotoja esitetään asetelmassa 83. Raja adverbin ja nominin välillä on jatkumon luonteinen (» § 682686).

Asetelma 83: Taivutusmuotoisia adverbeja
Partitiivi kilpaa, kovaa, kovempaa, nykyään, salaa, tosiaan, äkkiä, juoksujalkaa, oikopäätä, tätä nykyä, vähän väliä; luota, vastapäätä; (puhek.) nopeeta
Essiivi ikänä ~ ikinä, kokonaan, liiskana, raskaana, sisempänä, täynnä, yhtenään, yksinään; luona, mukana
Translatiivi anteeksi, enimmäkseen, mieliksi, pitkäkseen, tarpeeksi, tohjoksi, toistaiseksi, kauemmaksi, loppujen lopuksi
Inessiivi ajoissa, etupäässä, haltioissaan, kerrassaan, samassa, tosissaan; jäljessä
Elatiivi ainoastaan, kuolleista, pelkästään, pälkähästä; asemesta, johdosta
Illatiivi ehtimiseen, esiin, myöh(emp)ään, pystyyn, tiehensä, varmaan, yhteen, yksiin, kohtapuoliin; kohtaan, pariin
Adessiivi hajalla, perillä, pullollaan, reunemmalla, roppakaupalla, todella, viimeisillään; äärellä
Ablatiivi hengiltä, lopulta, pohjimmaltaan, sattumalta, suunniltaan, yltä päältä; alta
Allatiivi hiljalleen, liikkeelle, omilleen, pilalle ~ piloille, selville, tarkalleen; alle

Useampi kuin yksi sijatunnus sisältyy esim. sanoihin sinällään, kertaalleen ja kauttaaltaan. Nominatiivimuotoisia ovat adverbit tai partikkelit sellaisissa lähinnä puhekielisissä ilmauksissa kuin liika iso, tosi kova, enempi ruokaa, eka [’ensiksi’] mentiin sinne ja tietty ’tietysti’. Sijoista abessiivi esiintyy enimmäkseen vain infinitiivimuotoisissa adverbeissa (» § 390); komitatiivimuotoinen on adverbi kaikkineen (instruktiivimuotoisista adverbeista » § 256).

Huom. Läheisiä paikallissijaisille adverbeille ovat lähinnä puhutussa kielessä esiintyvät (i)ltee(n)‑, (i)stee(n)-päätteiset adverbit:

 
hiljaltee(n) (E) | Teitkö sen tahalteen vain kiusataksesi minua? (E) | – – tässä harjoituksessa käännytään vatsalteen, kun ollaan melkein selällään patjalla. (E) | Tai enempi ne kävi äiskän kaa kaksistee. (k)

Näillä on usein synonyyminen paikallissijainen variantti, esim. hiljalleen ~ hiljakseen ~ hiljaa, tahallaan ~ tahalleen, kaksistaan. (i)ltee(n)-tyypin yksi semanttinen keskittymä ovat asennonilmaukset, esim. polviltee(n), istuvilteen (k). (i)ltee(n)-adverbilla voi olla sekä suunta- että olosijainen merkitys, esim. – – hän avasi silmänsä ja nousi istualteen [’istualleen’] (E); vrt. Hän kätteli istualteen [’istuallaan’] minut (E). Pukimen nimitykseen puolestaan liittyy pääte ‑siltee(n), esim. sukkasilteen (vrt. tyyppi sukkasillaan » § 394).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yleistä

Adverbijohdokset

Taivutusmuotoiset adverbit

Muita adverbiryhmiä

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

Yleistä

Kysymys–vastaus-vieruspari

Kannanottojen muodostama vieruspari

Direktiivit ja niiden vastaanotto

Vierusparin lavennus

Lopetukset ja hyvästelyt

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot