VISK - § 1232 Genetiivi eri lauseenjäsenissä ja rakenteissa

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa > Kieliopilliset sijat > Genetiivi > § 1232 Genetiivi eri lauseenjäsenissä ja rakenteissa

§ 1232 Genetiivi eri lauseenjäsenissä ja rakenteissa

Genetiivillä on predikatiivin (» § 958) ja joskus substantiivin etumääritteen sijana possessiivinen merkitys: Tämä kirja on minun; Nämä ovat äidin rahoja; muissa tehtävissään sillä ei ole yhtä selvää inherenttiä sisältöä.

Substantiivin etumääritteenä NP on oletusarvoisesti genetiivissä. Genetiiviä esiintyykin eniten juuri tässä tehtävässä (» taulukko 14) ilmaisemassa erilaisia kuuluvuussuhteita. Genetiivimäärite voi siis ilmaista paitsi omistusta myös mm. paikkaa, aikaa, mittaa, kokonaisuutta, tekijää tai kohdetta taikka toimia identifioivana tai intensifioivana määritteenä (tarkemmin luvussa Substantiivit » § 573 – 579). Viime kädessä merkityssuhde tulkitaan siis sen mukaan, mitkä ovat genetiivimääritteen ja sen substantiivipääsanan omat merkitykset.

Taulukko 14: Genetiivin syntaktisia tehtäviä

	%	n
Substantiivin määrite	67,5	20186
Adjektiivin määrite	2,3	700
Adverbin määrite	0,7	223
Objekti	8,2	2454
Osma	1,2	367
Adverbiaali	1,0	285
Subjekti	5,0	1494
Predikatiivi	1,7	494
Adposition täydennys	12,3	3679
Yht.		29893

Laskelma on tehty Lauseopin arkiston yleiskielisestä aineistosta.

(a)

tytön koira, sinun työsi, levyn naarmu, puun oksalla, Suomen ilmasto, savon murteella, 1900-luvun lopulle, viikon lomalle, litran purkki, leivän puolikas, onnellisuuden syynä, siivoojan työskentely, Setälän kielioppi, rahan himo, pihan haravointia, lapsen rangaistus, äijän käppänä, Virtasen Ville, Espoon Pitkäjärvi, Nilsiän kaupungissa, kirjojen kirja

Genetiivi on yleinen myös yhdyssanojen määriteosan sijana, esim. vuodenaika, polvenkorkuinen (» § 411 – 415).

Suurella osalla adpositioista on genetiivisijainen täydennys (b) (» § 693). Lisäksi genetiivisijaisen etulaajennuksen saavat suhteutusadjektiivit sekä mittaa tai muuta vertailua ilmaisevat adjektiivit (c) (» § 613). Myös intensiteetti- tai tavan määritteenä toimiva adjektiivi tai voimasanasubstantiivi on genetiivisijainen (d).

(b)

talon takana ~ edessä, meidän takiamme, ystävän kanssa; tien vieressä, puheterapeutin ansiosta; kenen mielestä

(c)

kilometrin pituinen, hänen kaltaisensa; vuoden vanha, pumpulin pehmeä

(d)

mukavan nopea(sti), saakelin huono(sti), vitun äijä, musiikillisen hienostunut

Subjektin sijana genetiivi on nesessiivirakenteessa ja infiniittisissä rakenteissa (e) (» § 920, 491). Objektin sijana se on taas silloin, kun kyseessä on perussubjektillisen lauseen yksiköllinen totaaliobjekti – joka on muu kuin ihmistarkoitteinen pronomini (f) (» § 934). Osman sijana genetiivi esiintyy pitkälti samoin ehdoin kuin objektinkin (g) (» § 973).

(e)

Niin hyvän miehen kuuluu päästä hautaan, – –. (k) | En ole koskaan nähnyt hänen tekevän muuta. (l) | – – poliisit yllättivät miehen hänen puhuessaan tv-kuvausryhmille, – –. (l) | Pirkko Juvosen piirtämä orvokkiaiheinen postimerkki (L)

(f)

Sinä päästit sen yhden tyypin karkuun. (k) | Iloisen uutisen kuulin sentään torstaina: – –. (l)

(g)

Pari oli tuntenut toisensa vuoden. (L)

Genetiivi esiintyy kiteytyneessä lausetyypissä, ns. kokijan genetiivirakenteessa; tavallisinta sen käyttö on persoonapronomineista (» § 906).

(h)

Hänen oli nälkä mutta mihinkään ei hennonut koskea. (k) | Minun oli jotenkin vaikea tajuta, että se oli totta. (E) | Mikä sinun nyt tuli? (k) | Säpsähtäen Tuura tajusi, että lapsen oli kylmä pellavamekossaan. (k)

Tavallisesti kokijaa tai omistajaa tms. ilmaistaan paikallissijaisella lausekkeella: Hänellä oli nälkä; Mikä sinulle nyt tuli? Kuitenkin vain genetiivi on mahdollinen tehdä-verbin sisältävissä kiteymissä: Minun teki oikein pahaa; Hänen teki mieli ulos hengittämään (ou).