Partikkelien aivan ja ihan merkitykseen kuuluu se, että ne nostavat esiin jonkin ominaisuuden rajan (aika huono, aivan varmasti, ihan itkettää) (a). Pääsanasta riippuen tulkinnaksi voi tulla mm. ’täsmälleen’, ’juuri’, esim. aivan ~ ihan ~ oikein ~ sopiva. Esimerkiksi ilmaukset ihan hyvä ~ kiva, ihan sama suhteuttavat ominaisuuden johonkin kontekstista ilmenevään tarkoitukseen. Sana oikein esiintyy paitsi verbin määritteenä, esim. ymmärsinkö oikein, myös intensiteettipartikkelina. Kysymyslauseessa muut tässä mainitut partikkelit eivät ole sen vaihtoehtoja (b).
Kun aivan ja ihan esiintyvät ominaisuuden astetta määrittävien intensiteettimääritteiden niin/näin/noin kanssa, partikkeli määrittää koko lauseketta: aivan [niin huono ~ niin hauska].
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet