Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Intensiteettipartikkelit > Intensiteettisanat eri sanaluokissa > § 854 Aivan ja ihan intensiteettipartikkeleina

§ 854 Aivan ja ihan intensiteettipartikkeleina

Partikkelien aivan ja ihan merkitykseen kuuluu se, että ne nostavat esiin jonkin ominaisuuden rajan (aika huono, aivan varmasti, ihan itkettää) (a). Pääsanasta riippuen tulkinnaksi voi tulla mm. ’täsmälleen’, ’juuri’, esim. aivan ~ ihan ~ oikein ~ sopiva. Esimerkiksi ilmaukset ihan hyvä ~ kiva, ihan sama suhteuttavat ominaisuuden johonkin kontekstista ilmenevään tarkoitukseen. Sana oikein esiintyy paitsi verbin määritteenä, esim. ymmärsinkö oikein, myös intensiteettipartikkelina. Kysymyslauseessa muut tässä mainitut partikkelit eivät ole sen vaihtoehtoja (b).

(a)
Kyllä pelaaminen täällä on ihan toista kuin Suomessa. (l) | Kun hyökkäsi aivan äitiin kiinni, ei erottanut omaa kulkuaan. (k) | Hänellä on teoriassa edessään vielä 8–10 vuotta aivan huipulla. (l) | Taivas oli kirkas, ilma niin lämmin että se aivan hyväili ihoa. (k) | Minä ihan liikutuin. (k) | Olen kuullut tätä ihan valtiopäämiestasolta. (l)
(b)
Taidatkin olla oikein ~ ihan lintumiehiä. (k) | En oikein käsitä näitten järjenjuoksua. (k) | Millainen äiti hän oikein ~ *ihan oli, Merja ajatteli – –. (k) | Mikä sinua oikein vaivaa? (k)

Kun aivan ja ihan esiintyvät ominaisuuden astetta määrittävien intensiteettimääritteiden niin/näin/noin kanssa, partikkeli määrittää koko lauseketta: aivan [niin huono ~ niin hauska].

(c)
Manchester United ei liene aivan niin huono kuin lauantain tuloksista voisi päätellä. (l) | Pöllölaakso lauantaina oli ihan niin hauska kuin pelättiinkin. (l)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot