Kirjoitettu teksti voi koostua pelkistä pisteellä erotetuista itsenäisistä, täydellisistä lauseista (a). Pilkulla erotettuina tällaiset lauseet taas muodostavat (asyndeettisen) yhdyslauseen (b).
Näissä tapauksissa yhdyslauseen tulkintaa ohjaa lineaarisuus eli peräkkäisyys: lauseiden järjestystä ei välttämättä voida vaihtaa tulkinnan muuttumatta tai vaikeutumatta. Esimerkissä (c) on alkuperäisessä järjestyksessä tilanteen kuvaus, jota seuraa selitys. Päinvastaisessa järjestyksessä ensimmäinen lause on mahdollista tulkita seuraavassa lauseessa esitetyn asiaintilan syyksi.
Rinnasteisissa lauseliitoksissa – samoin kuin perättäisissä, kirjoituksessa pisteellä erotetuissakin – jälkimmäinen lauseista on tavallisesti vähemmän itsenäinen kuin edellinen. Jo konjunktio tekee lauseesta edeltävästä tekstistä riippuvan, vaikka lause olisikin rakenteeltaan täydellinen. Jokin jälkimmäisen lauseen nominaalinen jäsen voi edustua myös pronominina tai lauseen jonkin osan tulkinta nojata olennaisesti yhdyslauseen alkuosassa esitettyyn (d).