Nolla on mahdollinen muissakin rakenteissa, joissa on genetiivisubjekti. Tällaisia ovat kokijan genetiivirakenne (a) (» § 906) ja verbiliitto tulla tehtyä ~ tehdyksi (b) (» § 453). Jälkimmäinen on lähes kiteytynyt nollapersoonaiseksi, sillä genetiivisubjekti on siinä hyvin harvinainen.
Huom. Tekstikorpuksista löytyy sataa nollapersoonaista tulla tehtyä ~ tehdyksi ‑verbiliittoa kohti keskimäärin yksi tai kaksi genetiivillistä kuten Tuskin minun täällä tulee kovin useasti käytyä, – – (l). Sen sijaan perussubjektin saava tulla tehneeksi -tyyppi ei samalla tavoin suosi nollapersoonaa, vaikka tämä onkin mahdollinen: Joskus tulee miettineeksi, mitä Tampere aikoo tehdä isona (l).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Nollapersoona yksikön kolmantena persoonana
Nollasubjektin esiintymisehdot
Nolla nesessiivirakenteessa ja muissa yksipersoonaisissa lauseissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä