Nolla on mahdollinen muissakin rakenteissa, joissa on genetiivisubjekti. Tällaisia ovat kokijan genetiivirakenne (a) (» § 906) ja verbiliitto tulla tehtyä ~ tehdyksi (b) (» § 453). Jälkimmäinen on lähes kiteytynyt nollapersoonaiseksi, sillä genetiivisubjekti on siinä hyvin harvinainen.
Huom. Tekstikorpuksista löytyy sataa nollapersoonaista tulla tehtyä ~ tehdyksi ‑verbiliittoa kohti keskimäärin yksi tai kaksi genetiivillistä kuten Tuskin minun täällä tulee kovin useasti käytyä, – – (l). Sen sijaan perussubjektin saava tulla tehneeksi -tyyppi ei samalla tavoin suosi nollapersoonaa, vaikka tämä onkin mahdollinen: Joskus tulee miettineeksi, mitä Tampere aikoo tehdä isona (l).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Nollapersoona yksikön kolmantena persoonana
Nollasubjektin esiintymisehdot
Nolla nesessiivirakenteessa ja muissa yksipersoonaisissa lauseissa
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset