§ 406 Yhdysosa epäitsenäinen: henkipatto, kottikärry, kohtuukäyttö

Yhdyssanoilla on myös sellaisia yhdysosia, jotka eivät edusta itsenäistä, produktiivisesti taipuvaa lekseemiä:

• taipumattomia tai vajaaparadigmaisia nominaalisia sanavartaloita, jotka esiintyvät yleisesti yhdyssanan alkuosana, esim. avo‑, epä‑, liika‑, lähi‑, nyky‑, perus‑, taka‑, täsmä‑, ulko‑, valko‑, ylä-, äkki‑
• vierasperäisiä prefiksejä, esim. bi‑, fenno-, hetero‑, in‑, infra‑, kilo‑, milli‑, mini‑, pre‑, senso‑, super‑, ultra‑ (» § 172)
• pelkästään määriteosana esiintyviä johdoksia, esim. alkeis‑ (vrt. *alkeinen), kaksois‑, enimmäis‑, vähimmäis‑, etsikko-, kohtuu-, uusio‑, yltiö‑
• pelkästään edusosana esiintyviä johdoksia tai pakollisen määriteosan vaativia sanoja, esim. -pääsyinen, -hoitoinen, -mukaistaminen, -päiväisyys, -vuotias
• ns. uniikkivartaloita eli vain yhdessä tai muutamassa yhdyssanassa esiintyviä sanavartaloita, esim. kiirastorstai, kottikärry, tihutyö, näsäviisas, ventovieras; henkipatto, toimenpide, punatulkku, vastahakoinen, ylenpalttinen
• sellaisia määriteosana esiintyviä sanayhtymiä, jotka ovat hahmoltaan yhdyssanoja mutta eivät ole oma yhdyssanalekseeminsä, esim. mustavalkotelevisio, hinta-laatusuhde, raskaslastialus, läpitalonhuoneisto.

Suoranaisesti lekseemiä eivät edusta myöskään sellaiset ortografiset määriteosat kuin s-kirjain, 2,5-kertainen tai @-merkki (» § 401 ryhmä d).

Joskus sanavartalo esiintyy yleisemmin yhdyssanan määriteosana kuin itsenäisenä sanana ja yhdyssanassa vielä usein merkitykseltään jotenkin eriytyneenä, kuten sala‑, pienois‑ tai eri‑. Itsenäisestä sanakäytöstään irtautuneita ovat myös sellaiset intensifioivat tai korostavat määriteosat kuin huippu‑, jätti‑, koko‑, loisto‑, täys(i)‑, ääri‑ (» § 427).

• » Pykälän kirjallisuus
• » Koko luvun kirjallisuus