VISK - § 1085 Keskenään samanarvoiset rinnastettavia

SISÄLLYS > RAKENNE > Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet > Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus > Yleistä > § 1085 Keskenään samanarvoiset rinnastettavia

§ 1085 Keskenään samanarvoiset rinnastettavia

Kaksi lauseketta ovat keskenään rinnasteisia, jos ne ovat samassa syntaktisessa suhteessa johonkin niitä hallitsevaan lausekkeeseen eikä kumpikaan määritä toista. Sama koskee useamman kuin kahden elementin rinnastusta:

(a)

[Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti] pelastivat siis maailmanjärjestön akuutilta kassakriisiltä (l)

Esimerkissä (a) maannimet ovat keskenään rinnasteisia, sillä ne ovat pelastaa-verbiin nähden samassa syntaktisessa suhteessa eli toimivat subjektina. Kokonaisuutena nämä rinnasteiset substantiivilausekkeet (NP:t) muodostavat uuden laajemman substantiivilausekkeen:

[[Suomi]_NP, [Ruotsi]_NP, [Norja]_NP, [Tanska]_NP ja [Islanti]_NP]_NP

Esimerkissä (b) puolestaan hakasulkeiden sisäiset substantiivilausekkeet toimivat substantiivin tuonti genetiivimääritteenä, esimerkissä (c) on kaksi adjektiivimääritettä keskenään samassa suhteessa substantiiviin partaniekka, ja (d):ssä postpositiolausekkeet ovat samassa suhteessa partisiippiin pettynyt.

(b)

Myös [öljyn, luonnonkaasun, kemian, metallurgisen teollisuuden ja metallinjalostusteollisuuden sekä muiden kansallisen teollisuuden tuotteiden] tuonti kehitysmaista kasvaa. (A)

(c)

Max esitteli meille Michelin, [touhottavan, mutta minusta mukavan oloisen] partaniekan, jolla oli pienet uteliaat oliivisilmät. (k)

(d)

Hän sanoi, ettei hän ole pettynyt [oman itsensä puolesta vaan Euroopan puolesta]. (l)

Esimerkissä (e) on rinnastettu yhdyssanan määriteosat, jotka ovat keskenään samassa suhteessa yhdyssanan edusosaan käristys:

(e)

Keittojen pohjana on [sipuli‑, tomaatti- ja mauste]käristys, johon lisätään vesi, vihannekset ja pavut. (l)

Rinnastus on suhteena varsin vapaa siinä mielessä, että lähes mitkä hyvänsä kaksi samaan sanaluokkaan kuuluvaa elementtiä voi rinnastaa keskenään, esim. kaksi nominia tai kaksi adverbia. Ainoastaan partikkeleita ei yleensä ole mahdollista rinnastaa:

(f)

*Hän tuli mutta vai ja lähti pian pois. | *Hän tuli ehkä ja kyllä myöhässä.

Tietyt partikkelit, nimittäin adverbiaalikonjunktiot voidaan kuitenkin yhdistää rinnastuskonjunktiolla. Muut kuin jos ja kun tai jos tai kun ovat tosin harvinaisia.

(g)

Miten asiassa lopulta käy, nähdään marraskuun alussa. Jos ja kun demari valitaan ykkösjohtajaksi, kokoomus saa kaupallisen johtajan paikan. (l) | Katkeruus tulee varmasti voimistumaan, jos tai kun eroamme. (k) | Työvoimatoimiston johtaja yritti toppuutella irtisanoutujaa, koska ja jos mieli muuttuu, edessä on karenssi. (l) | Se ei koskaan korvannut Setälän kielioppia, vaikka ja kenties juuri koska se oli modernimpi kuin edeltäjänsä. (yo)

Eräänlaista konjunktioiden rinnastamista on myös niiden vaihtoehtoisuutta ilmaiseva liittäminen vinoviivalla: Perinnöllistä ja/vai opittua? (l); – – hallitus pyytää valtuuksia vaihtovelkakirja- ja/tai optiolainojen ottamiseen (l); – – mitä tapahtuu jos/kun Suomi julistetaan luottokelvottomaksi (l).