Partikkelien keskeisiä ominaisuuksia ovat seuraavat.
Partikkelit ovat vähemmän integroituneita lauseen ytimeen kuin muiden sanaluokkien sanat; ne eivät muodosta lausekkeita eivätkä ole osana lausekerakenteessa. Semanttisesti partikkelit ovat lauseen ilmaiseman propositionaalisen sisällön ulkopuolella: ne tuovat propositioon jonkin lisämerkityksen eli implikaation. Syntaktiselta kannalta partikkelit, jotka eivät määritä minkään tietyn sanaluokan sanoja vaan voivat liittyä mihin tahansa elementtiin, ovat liitynnäisiä. Esimerkiksi fokuspartikkelit voivat liittyä yhtä hyvin substantiivilausekkeeseen, adverbiin kuin verbiinkin. Ne nostavat siis lauseen jonkin osan fokukseen ja saavat aikaan tiettyjä implikaatioita lauseen kokonaistulkintaan (» § 839). Sävypartikkelit, lausumapartikkelit ja adverbiaalikonjunktiot ovat liitynnäissuhteessa koko lauseeseen tai lausumaan. Intensiteettisanat sijaitsevat partikkelien ja adverbien välimaastossa (» § 853), samoin modaalipartikkelit (» § 1601).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet