Partikkelien keskeisiä ominaisuuksia ovat seuraavat.
Partikkelit ovat vähemmän integroituneita lauseen ytimeen kuin muiden sanaluokkien sanat; ne eivät muodosta lausekkeita eivätkä ole osana lausekerakenteessa. Semanttisesti partikkelit ovat lauseen ilmaiseman propositionaalisen sisällön ulkopuolella: ne tuovat propositioon jonkin lisämerkityksen eli implikaation. Syntaktiselta kannalta partikkelit, jotka eivät määritä minkään tietyn sanaluokan sanoja vaan voivat liittyä mihin tahansa elementtiin, ovat liitynnäisiä. Esimerkiksi fokuspartikkelit voivat liittyä yhtä hyvin substantiivilausekkeeseen, adverbiin kuin verbiinkin. Ne nostavat siis lauseen jonkin osan fokukseen ja saavat aikaan tiettyjä implikaatioita lauseen kokonaistulkintaan (» § 839). Sävypartikkelit, lausumapartikkelit ja adverbiaalikonjunktiot ovat liitynnäissuhteessa koko lauseeseen tai lausumaan. Intensiteettisanat sijaitsevat partikkelien ja adverbien välimaastossa (» § 853), samoin modaalipartikkelit (» § 1601).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Referointi osana kertojan tekstiä
§ 1458 Kokoavasti referaatin ja kerronnan suhteesta
§ 1459 Referoinnin tyypilliset osat: johtoilmaus ja referaatti
§ 1460 Suoran ja epäsuoran esityksen piirteitä ja eroja
§ 1461 Rakenteellisesti integroituneimmat referoinnin muodot
Deiksis ja puhetilanteen vaatimukset
§ 1467 Deiktisten viitepisteiden muutokset referoinnissa
§ 1468 Deiktisten keinojen keskinäisestä riippumattomuudesta
Johtolause ja muut johtoilmaukset
Johtolauseen verbi ilmaisee viestin vastaanottamista
Kielto ja kielteiset ilmaukset