Tavallisimpia vuoron alussa esiintyviä ja sen asemasta keskustelussa kertovia partikkeleita ovat dialogipartikkelit, huomionkohdistimet ja lausumapartikkelit. (Partikkelien luokittelusta tarkemmin » § 792.) Puhujan suhtautumista osoittavat modaalipartikkelit kuten kyl(lä), kai, varmaan tai tosiaan voivat sijoittua paitsi alkuun kuten lausumapartikkelit myös lauseen keskelle tai loppuun kuten yleensä modaalipartikkelit. Raja modaalisen ja lausumapartikkelin välillä ei olekaan jyrkkä.
Vuoronalkuinen dialogipartikkeli (joo, niin) joko muodostaa oman erillisen prosodisen kokonaisuutensa tai sijoittuu prosodisesti osaksi vuoronalkuista lausumaa. Jälkimmäisessä tapauksessa partikkeli ei ole varsinainen lauseeseen integroitunut jäsen, vaan sen ja lauseen muotoisen lausuman välinen suhde on liitynnäissuhde (termistä » § 1052).
Huom. Sorjonen (2001b) on esittänyt vuoronalkuisten dialogipartikkelien joo ja nii(n) esiintymistä 84 puhelinkeskustelussa seuraavat jakaumatiedot. Niistä näkyy, että joo muodostaa yleisemmin oman yksikkönsä kuin liittyy sitä seuraavan vuoron osaksi. Partikkeli nii(n) taas muodostaa suhteellisen harvoin prosodisesti erillisen lausuman.
| joo | nii(n) | n | |
| Erillinen prosodinen kokonaisuus | 765 | 194 | 959 |
| Liittyy prosodisesti vuoron osaksi | 543 | 548 | 1091 |
| 1308 | 742 | 2050 |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä