Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Konsonantit sanan rakenteessa > Geminaatat eli pitkät konsonantit > § 28 Lainasanojen mukauttaminen ja slangisanat

§ 28 Lainasanojen mukauttaminen ja slangisanat

Muista kielistä lainautuneet alkuaan konsonanttiloppuiset nominit ovat mukautuneet suomeen siten, että ne ovat saaneet loppuunsa vartalovokaalin i (» § 151). Sitä edeltävä soinniton klusiili tai s (joita edeltää soinnillinen äänne) esiintyy mukautetussa asussa yleensä geminaattana (a), muukin konsonantti joskus (b).

(a)
netti, saitti, marketti, variantti, identiteetti, ekstrovertti | friikki, piknikki, konjakki, musiikki, katafalkki | lööppi, tippi, horoskooppi | huussi, keissi, briossi, impulssi, konkurssi, resonanssi | ribbi, webbi
(b)
sheriffi | rommi, diagrammi | penni, gentlemanni | frangi, karolingi | trilli, idylli, akvarelli | katarri

Konsonanttiloppuisten vierassanojen taivutusvartalossa mahdollisesti esiintyvä konsonantin geminoituminen ei näy sanan kirjoitusasussa, esim. golf : golfin [golffin] : golfia [golffia].

Jossain määrin geminaattoja esiintyy vierassanoissa muunkin loppuvokaalin kuin i:n edellä, esim. fysiikka, planeetta, protokolla, kvartetto, parnasso. Vanhemmassa lainasanastossa vartalovokaalia edeltävinä geminaattoina on lähinnä klusiileja, esim. korppu, tonttu, markka, pohatta, raamattu, ammatti, lompakko, piirakka. (» § 151.)

Sanan vartaloon kuuluvan klusiilin geminoituminen on ominaista myös slangisanojen muodostukselle, esim. peukku (< peukalo), junnu (< juniori), sossu, pressa, proffa, julkku ~ julkkis, jälkkäri, synttärit, älppäri, kässäri, ommari. Silloin kun tällainen geminaatta ei ole peräisin lähtösanasta, se voidaan lukea osaksi johdinaines-ta: rom-ppu (< (CD-)rom), nel-kku (< neljä), tal-kkari (< talonmies), kum-ppari (< kumisaapas), häi-kkä (< häiriö). (» § 215.)

Huom. Vierassanoissa saattaa yksinäiskonsonantiksi kirjoitettava klusiili tai frikatiivi tietyissä ympäristöissä ääntyä geminaattana (» § 8), esim. Baltia [balttia], monarkia [monarkkia]. Toisaalta monissa vierassanoissa geminaatta on vakiintuneena tässä asemassa, esim. konttori, venttiili, temppeli, alttari, tuberkkeli, ooppera. Samavartaloisissa vierassanoissa voi esiintyä myös klusiilin pituusvaihtelua, esim. monarkki ~ monarkia, moottori ~ motoroida, atopia ~ atooppinen (» § 152).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot