Syntaktisesti konjunktiot luokitellaan sen mukaan, millaisen rakenteellisen suhteen ne osoittavat kytkettyjen elementtien välille. Näin voidaan erottaa rinnastus- ja adverbiaalikonjunktiot sekä omina tyyppeinään yleiskonjunktio että ja vertailukonjunktio kuin. Jakoperusteena on se, onko konjunktiolla alkava jakso toiseen jaksoon nähden rinnasteinen, adverbiaali, yleisesti alisteinen täydennys tai määrite vaiko vertailun kohde. Asetelmassa 132 on lueteltu kunkin ryhmän konjunktioita. Eräillä konjunktioilla on käyttöä useammassa ryhmässä. Asetelman yläosassa on mainittu konjunktiot tyypillisimmässä käytössään. Kiteytyneet yhdistelmät silloin kun, sitten kun, siksi että jne. eivät ole asetelmassa mukana.
| Rinnastus- konjunktiot |
Adverbiaali- konjunktiot |
Yleis- konjunktio |
Vertailu- konjunktio |
| eli(kkä), ja, joko – tai,
kuin – myös, ‑kä, mutta, niin – kuin ‑kin/ myös, sekä, sekä – että, sun; tai, vaan, vai, ynnä |
ellei, että, jahka, jollei, jos, joskin, jos kohta, jotta, koska, kun, kunhan, mikäli, vaikka |
että | kuin |
| (sillä), (saati) | (kunnes) | ||
| Muut lausekerinnastuksissa
käytettävät |
Muut täydennyslauseessa
käytettävät |
||
| joskin, jos ‑kin, jos kohta,
vaikka(kin) |
jos, kun, vaikka | ||
| Sulkeissa esiintyvät sanat ovat poikkeuksellisia ja ryhmän jäseninä marginaalisia. |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä