Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Partikkelit > Konjunktiot > Konjunktioiden syntaktiset ryhmät > § 816 Syntaktinen luokitus ja sen perustelut

§ 816 Syntaktinen luokitus ja sen perustelut

Syntaktisesti konjunktiot luokitellaan sen mukaan, millaisen rakenteellisen suhteen ne osoittavat kytkettyjen elementtien välille. Näin voidaan erottaa rinnastus- ja adverbiaalikonjunktiot sekä omina tyyppeinään yleiskonjunktio että ja vertailukonjunktio kuin. Jakoperusteena on se, onko konjunktiolla alkava jakso toiseen jaksoon nähden rinnasteinen, adverbiaali, yleisesti alisteinen täydennys tai määrite vaiko vertailun kohde. Asetelmassa 132 on lueteltu kunkin ryhmän konjunktioita. Eräillä konjunktioilla on käyttöä useammassa ryhmässä. Asetelman yläosassa on mainittu konjunktiot tyypillisimmässä käytössään. Kiteytyneet yhdistelmät silloin kun, sitten kun, siksi että jne. eivät ole asetelmassa mukana.

Asetelma 132: Konjunktioiden syntaktiset ryhmät
Rinnastus- konjunktiot Adverbiaali- konjunktiot Yleis- konjunktio Vertailu-konjunktio
eli(kkä), ja, joko – tai,
kuin – myös, ‑kä,
mutta, niin – kuin ‑kin/
myös, sekä, sekä – että,
sun; tai, vaan, vai, ynnä
ellei, että, jahka, jollei,
jos,
joskin, jos kohta, jotta,
koska, kun, kunhan,
mikäli, vaikka
että kuin
(sillä), (saati) (kunnes)    
Muut lausekerinnastuksissa
käytettävät
Muut täydennyslauseessa
käytettävät
joskin, jos ‑kin, jos kohta,
vaikka(kin)
  jos, kun, vaikka  
Sulkeissa esiintyvät sanat ovat poikkeuksellisia ja ryhmän jäseninä marginaalisia.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Partikkelit ja muut pikkusanat

Dialogipartikkelit

Lausumapartikkelit

Konjunktiot

Sävypartikkelit

Fokus- ja asteikkopartikkelit

Temporaalisia ja lokaalisia partikkeleita

Intensiteettipartikkelit

Interjektiot

Partikkeliketjut

Rajankäyntiä

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot