Monet itsenäisistä sävypartikkeleista toimivat myös temporaalisina adverbeina. Sävypartikkeleina kyseiset sanat ovat prosodisesti heikompia, usein lyhentyneitä, esimerkiksi ny, sit, ja ne eroavat adverbeista myös sijainniltaan. Adverbit voivat sijoittua lauseen alkuun, sävypartikkeleista vain aina voi esiintyä myös lausuman alussa. Muut sävypartikkelit esiintyvät lausuman keskellä tai lopussa, esim. Muista sit tulla, vrt. adverbina Sitten hän tuli.
Merkitykseltään vaikeimmin määriteltävä sävypartikkeleista on nyt. Partikkeli sit on ensisijaisesti päättelyn merkki (» § 825). Kaksi muuta, aina ja vasta, esiintyvät lähinnä tietynlaisissa emfaattisissa rakenteissa (» § 826 – 827).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä