Monet itsenäisistä sävypartikkeleista toimivat myös temporaalisina adverbeina. Sävypartikkeleina kyseiset sanat ovat prosodisesti heikompia, usein lyhentyneitä, esimerkiksi ny, sit, ja ne eroavat adverbeista myös sijainniltaan. Adverbit voivat sijoittua lauseen alkuun, sävypartikkeleista vain aina voi esiintyä myös lausuman alussa. Muut sävypartikkelit esiintyvät lausuman keskellä tai lopussa, esim. Muista sit tulla, vrt. adverbina Sitten hän tuli.
Merkitykseltään vaikeimmin määriteltävä sävypartikkeleista on nyt. Partikkeli sit on ensisijaisesti päättelyn merkki (» § 825). Kaksi muuta, aina ja vasta, esiintyvät lähinnä tietynlaisissa emfaattisissa rakenteissa (» § 826 – 827).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
§ 1647 Yleistä imperatiivilauseen tehtävistä
Käskylauseen kieliopilliset tuntomerkit
Passiivimuoto monikon 1. persoonan käskylauseessa
Arkaistinen monikon 1. persoonan imperatiivi
Muut verbialkuiset direktiivit
Edellinen pykälä