Jälkimmäinen tai viimeinen yhdysosa toimii edusosana, yhdyssanan kieliopillisesti hallitsevana jäsenenä, joka määrää sen syntaktisen ja morfologisen käyttäytymisen. Määritysyhdyssanoissa edusosa on muodosteen semanttisestikin hallitseva jäsen, jota määriteosa modifioi. Yhdyssanan sanaluokka on sama kuin sen edusosan sanaluokka. Sidonnaiset muotoainekset (taivutustunnukset, liitepartikkelit ja johtimet) kiinnittyvät yhdyssanassa tyypillisesti edusosaan eli koko yhdyssanan loppuun.
Eräissä tapauksissa yhdyssanan saamat sidonnaiset morfeemit voivat kiinnittyä muuhunkin kuin edusosaan: Yhdysosiltaan kongruoivissa yhdyssubstantiiveissa ja -numeraaleissa taivutustunnukset liittyvät kaikkiin yhdysosiin (a) (» § 420). Osassa (i)nen-loppuisia yhdysadjektiiveja voivat komparatiivin johdin sekä liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyä joko jälki- tai alkuosaan (b) (» § 428). Yhdysnumeraaleissa liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyvät joko ensimmäiseen tai viimeiseen osaan (c).
Huom. Vanhastaan määritysyhdyssanan jälkiosaa on nimitetty perusosaksi. Tässä kieliopissa käytettävälle edusosa-nimitykselle on mallina ja vertauskohtana lausekkeen hallitsevaa jäsentä tarkoittava edussana (» § 441).
Edellinen pykälä