Jälkimmäinen tai viimeinen yhdysosa toimii edusosana, yhdyssanan kieliopillisesti hallitsevana jäsenenä, joka määrää sen syntaktisen ja morfologisen käyttäytymisen. Määritysyhdyssanoissa edusosa on muodosteen semanttisestikin hallitseva jäsen, jota määriteosa modifioi. Yhdyssanan sanaluokka on sama kuin sen edusosan sanaluokka. Sidonnaiset muotoainekset (taivutustunnukset, liitepartikkelit ja johtimet) kiinnittyvät yhdyssanassa tyypillisesti edusosaan eli koko yhdyssanan loppuun.
Eräissä tapauksissa yhdyssanan saamat sidonnaiset morfeemit voivat kiinnittyä muuhunkin kuin edusosaan: Yhdysosiltaan kongruoivissa yhdyssubstantiiveissa ja -numeraaleissa taivutustunnukset liittyvät kaikkiin yhdysosiin (a) (» § 420). Osassa (i)nen-loppuisia yhdysadjektiiveja voivat komparatiivin johdin sekä liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyä joko jälki- tai alkuosaan (b) (» § 428). Yhdysnumeraaleissa liitteet ‑kin ja ‑kAAn liittyvät joko ensimmäiseen tai viimeiseen osaan (c).
Huom. Vanhastaan määritysyhdyssanan jälkiosaa on nimitetty perusosaksi. Tässä kieliopissa käytettävälle edusosa-nimitykselle on mallina ja vertauskohtana lausekkeen hallitsevaa jäsentä tarkoittava edussana (» § 441).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä