Vartalonloppuinen pitkä vokaali lyhenee suffiksaalisen i:n edellä:
Verbivartalolla myy- on variantit myi(si)- ja möi(si)-.
Myös nominivartalon A-loppuinen vokaaliyhtymä lyhenee lopustaan menettäen jälkikomponenttinsa, mutta samaloppuinen verbivartalo ei (» § 48):
Verbin supistumavartalo lyhenee imperfektin si-aineksen edellä, esim. hyppää- : hyppä-si, rupea- : rupe-si.
Väljenevä diftongi lyhenee suffiksaalisen i:n edellä siten, että jäljelle jää diftongin jälkikomponentti:
i-loppuisten diftongien loppu-i lankeaa yhteen suffiksin i:n kanssa:
Sellainen vokaaliyhtymä, joka voi vaihtoehtoisesti edustua supistumadiftongina (» § 22), ei kuitenkaan suffiksaalisen i:n edellä käyttäydy diftongin tavoin, esim. (piki :) pi(.)en : pi’illä (vrt. tie : teillä), (takoa :) ta(.)on : ta.oin.
Huom. Sanavartalon lopun pitkä vokaaliaines käyttäytyy i-alkuisen johtimen edellä paljolti samalla tavoin kuin taivutustunnuksen i:n edellä, esim. kite-inen, pensa-ikko, tammiku-isin, leve-il-lä, katke-il-la, kunnio-itta-a.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet