Vartalonloppuinen pitkä vokaali lyhenee suffiksaalisen i:n edellä:
Verbivartalolla myy- on variantit myi(si)- ja möi(si)-.
Myös nominivartalon A-loppuinen vokaaliyhtymä lyhenee lopustaan menettäen jälkikomponenttinsa, mutta samaloppuinen verbivartalo ei (» § 48):
Verbin supistumavartalo lyhenee imperfektin si-aineksen edellä, esim. hyppää- : hyppä-si, rupea- : rupe-si.
Väljenevä diftongi lyhenee suffiksaalisen i:n edellä siten, että jäljelle jää diftongin jälkikomponentti:
i-loppuisten diftongien loppu-i lankeaa yhteen suffiksin i:n kanssa:
Sellainen vokaaliyhtymä, joka voi vaihtoehtoisesti edustua supistumadiftongina (» § 22), ei kuitenkaan suffiksaalisen i:n edellä käyttäydy diftongin tavoin, esim. (piki :) pi(.)en : pi’illä (vrt. tie : teillä), (takoa :) ta(.)on : ta.oin.
Huom. Sanavartalon lopun pitkä vokaaliaines käyttäytyy i-alkuisen johtimen edellä paljolti samalla tavoin kuin taivutustunnuksen i:n edellä, esim. kite-inen, pensa-ikko, tammiku-isin, leve-il-lä, katke-il-la, kunnio-itta-a.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet