Vartalonloppuinen pitkä vokaali lyhenee suffiksaalisen i:n edellä:
Verbivartalolla myy- on variantit myi(si)- ja möi(si)-.
Myös nominivartalon A-loppuinen vokaaliyhtymä lyhenee lopustaan menettäen jälkikomponenttinsa, mutta samaloppuinen verbivartalo ei (» § 48):
Verbin supistumavartalo lyhenee imperfektin si-aineksen edellä, esim. hyppää- : hyppä-si, rupea- : rupe-si.
Väljenevä diftongi lyhenee suffiksaalisen i:n edellä siten, että jäljelle jää diftongin jälkikomponentti:
i-loppuisten diftongien loppu-i lankeaa yhteen suffiksin i:n kanssa:
Sellainen vokaaliyhtymä, joka voi vaihtoehtoisesti edustua supistumadiftongina (» § 22), ei kuitenkaan suffiksaalisen i:n edellä käyttäydy diftongin tavoin, esim. (piki :) pi(.)en : pi’illä (vrt. tie : teillä), (takoa :) ta(.)on : ta.oin.
Huom. Sanavartalon lopun pitkä vokaaliaines käyttäytyy i-alkuisen johtimen edellä paljolti samalla tavoin kuin taivutustunnuksen i:n edellä, esim. kite-inen, pensa-ikko, tammiku-isin, leve-il-lä, katke-il-la, kunnio-itta-a.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet