Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Morfofonologinen vaihtelu > Vartalonloppuiset vokaalivaihtelut > Vaihtelut e : ∅ ja VV : V > § 52 Vokaalin lyheneminen: maa : maita, hakkaa : hakkaisi, juo : joisi

§ 52 Vokaalin lyheneminen: maa : maita, hakkaa : hakkaisi, juo : joisi

Vartalonloppuinen pitkä vokaali lyhenee suffiksaalisen i:n edellä:

 
maa : ma-i‑, puu : pu-i‑, tee- : te-i‑, vapaa : vapa-i‑, tuote : tuottee- : tuotte-i‑, talkoo : talko-i‑ | saa- : sa-i : sa-isi, hyppää- : hyppä-isi

Verbivartalolla myy- on variantit myi(si)- ja möi(si)-.

Myös nominivartalon A-loppuinen vokaaliyhtymä lyhenee lopustaan menettäen jälkikomponenttinsa, mutta samaloppuinen verbivartalo ei (» § 48):

 
ruskea : ruske-i‑, ainoa : aino-i- | vrt. katkea‑isi, kokoa‑isi, silppua-isi

Verbin supistumavartalo lyhenee imperfektin si-aineksen edellä, esim. hyppää- : hyppä-si, rupea- : rupe-si.

Väljenevä diftongi lyhenee suffiksaalisen i:n edellä siten, että jäljelle jää diftongin jälkikomponentti:

 
tie : te-i‑, suo : so-i‑ | syö- : sö-i : sö-isi

i-loppuisten diftongien loppu-i lankeaa yhteen suffiksin i:n kanssa:

 
hai : ha=i‑, sunnuntai : sunnunta=i- | ui- : u=i- : u=i=si-, metelöi- : metelö=i- : metelö=i=si-

Sellainen vokaaliyhtymä, joka voi vaihtoehtoisesti edustua supistumadiftongina (» § 22), ei kuitenkaan suffiksaalisen i:n edellä käyttäydy diftongin tavoin, esim. (piki :) pi(.)en : pi’illä (vrt. tie : teillä), (takoa :) ta(.)on : ta.oin.

Huom. Sanavartalon lopun pitkä vokaaliaines käyttäytyy i-alkuisen johtimen edellä paljolti samalla tavoin kuin taivutustunnuksen i:n edellä, esim. kite-inen, pensa-ikko, tammiku-isin, leve-il-lä, katke-il-la, kunnio-itta-a.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot